BP:n haaveri Meksikonlahdella toukokuussa toi aivan uusia haasteita Petrobrasin suunnittelemalle osakeannille jolla yhtiön on ollut tarkoitus kerätä pääomia investointiohjelmalleen mm. Rio de Janeiron ja Sao Paulon osavaltioiden edustalla tehtyjen syvänmeren öljyesiintymien hyödyntämiseksi.

Avoimia kysymyksiä asian ympärillä riittää. Ensinnäkin Brasilian syvänmeren esiintymät ovat haasteellisuudessaan ennenkokemattomia niin syvyytensä, laajuutensa kuin etäisyyden maasta suhteen. Miten onnettomuuksia pitäisi ehkäistä näissä olosuhteissa ja miten mahdollisiin onnettomuuksiin pitäisi varautua? Brasilian hallitusta arvostellaan täydestä läpinäkymättömyydestä asian käsittelyssä: presidentti Lula vetosi eräässä viimeaikaisessa puheessaan lähinnä jumalan suojelukseen onnettomuuden välttämiseksi.

Toiseksi, miten öljy kulkeutuisi jos onnettomuus sattuisi Brasilian syvänmeren öljykentillä 300 km:n päässä Brasilian kaakkosrannikosta? Joidenkin arvioiden mukaan merivirrat veisivät öljyn avomeren suuntaan, säästäen Brasilian rannikon, mutta päätyen Afrikan ja Argentiinan rannoille. BP:n onnettomuuden mittakaavassa tapahtuvaa vuotoa ei kuitenkaan tiettävästi ole otettu huomioon skenaarioissa.

Kolmanneksi, miten onnettomuuksiin on varauduttu? Lisenssiehtojen mukaan öljynporauslautalla on oltava suunnitelma sitä miten vuotopaikalle saadaan kahdeksan öljynkeruualusta 60 tunnin sisällä onnettomuudesta. Ensimmäisen näistä pitää olla paikalla 6 tunnin sisällä. Petrobrasin muuten kovin ympäripyöreiden lausuntojen mukaan yhtiöllä on 14 alusta joiden tehtävänä on ainoastaan ympäristökatastrofeihin varautuminen. Tämän lisäksi yhtiö kertoo pystyvänsä keräämään tehtäviin 200 alusta tarvittaessa. Mittakaavaa suunnitelmille antaa se että Meksikonlahdella on ollut öljyvuodon torjuntatöissä liki 7 000 alusta.

Neljäs epäselvyys on kustannusten jakautuminen Meksikonlahden tuhoista. Macondan vähemmistöosakkaat eivät luonnollisesti ole olleet halukkaita ottamaan roolia onnettomuuden seurauksien kannossa. Se mihin tuossa tapauksessa päädytään tullee vaikuttamaan vähemmistöosakkaiden haluun osallistua Petrobrasin investointeihin. Petrobras tulee joka tapauksessa olemaan ainut joka lauttoja operoi Brasilian syvänmeren öljykentilllä.

Brasilian omaksuma tavoite kenttien hyödyntämisestä lähinnä kansallisin resurssein vaikeuttaa myös osaltaan varautumista onnettomuuksiin. Suuret kansainväliset öljy-yhtiöt Exxon, Chevron, Shell, ja ConocoPhillips ovat jo perustaneet keskinäisen yhteisyrityksen jonka tehtävänä on kehittää järjestelmä jolla merellä tapahtuviin onnettomuuksiin voidaan reagoida nopeasti. Petrobrasia ei kutsuttu mukaan konsortioon.

Mainokset