Brasilian vvm jatkoi taisteluaan realin vahvistumista vastaan torstaina. Vaikka real lähti vahvistumaan tiistaina, Brasilian alkuperäisten toimenpiteiden vaikutus lienee ollut vähäinen. Dollari vahvistui realia vastaan 1,26% tiistain aikana. Samaan aikaan dollari vahvistui 1,7% kuuden muun valuutan valuuttakoria vastaan ja 1,5% euroa vastaan. Veron nosto ei siis näytä vaikuttaneen tiistaina suuremmin, ja keskiviikkona realin vahvistuminen alkoi uudestaan.

Kun veronkorotuksella ei ollut haluttua vaikutusta keskuspankki muutti tulkintaansa verosta johdannaismarginaalien takausten osalta niin että sitä ei voinut enää kiertää yhtä helposti kuin aiemmin.

Tämä saikin realin heikkenemään torstaina 1,6% ja dollarilla sai taas yli 1,7 realia. Lisäksi keskuspankki toimi markkinoilla aktiivisesti perjantaina ostaen dollareita kahdessa huutokaupassa vahvistaen realin alamäkeä.

Johdannaismarkkinoilla lokakuun dollarifutuuri kallistui 1,7115 realiin, joten markkinat näyttäisivät odottavan vahvistumisen jatkuvan, tai jopa uusia toimia hallitukselta tai keskuspankilta vaalien jälkeen. Dilman mahdollisen voiton katsotaan lisäävän lisätoimenpiteiden mahdollisuutta.

Velkapapereiden puolella ulkomaisten pääomien rajoittaminen näkyi korkojen nousuna lähes kautta linjan, vain kymmenvuotisten velkakirjojen korko laski hieman.

Osakemarkkinoiden puolella Bovespa menetti tiistaina 2,61% arvostaan pudoten alle 70 000 pisteen, dollareissa mitattavat EWZ halpeni reilut 3%, BRF (small cap etf) yli 4% ja BRAZ (mid cap etf) 3,23%. Brassiosakkeiden lasku selittyi osin sillä että tiistaina oli laskupäivä muutenkin. Keskiviikkona myös osakemarkkinat alkoivat toipua.

Torstaina uusien kiristysten myötä EWZ laski 2,25% ja Bovespassa tauluun jäi yli prosentin lasku, jenkki-indeksin jäädessä lievästi plussalle ja kehittyvien markkinoiden EEM ETF:n vetäessä pienen miinuksen (sekin lähinnä brassiosakkeiden laskun takia). BRAZ halpeni 0,43% ja BRF 0,64%. Perjantaina EWZ laski edelleen0,75%, BRAZ  2,41%, BRF 0,95%.

Pohjimmiltaan Brasilian vahvan realin isoina syinä on dollarin heikkous (jolle Brasilia ei voi mitään) ja Brasilian korkotason houkuttelevuus nollan tasolla liikkuvia jeni, dollari ja eurokorkoja vastaan. Jälkimmäinen on pitkälti Brasilian itsensä aiheuttama sillä Lula teki tälle vuodelle löysän vaalibudjetin lisätäkseen hallintonsa suosiota ja edistääkseen Dilman valintaa presidentiksi.

Tämä yhdessä muutenkin vahvan talouden kanssa johti korkeampaan inflaatioon joka puolestaan ajoi keskuspankin nostamaan korkoja 2 %-yksikköä tänä vuonna. Seuraavan presidentin toimia tilanteen korjaamiseksi seurataankin mielenkiinnolla, kohdistuvatko ne sijoitusverojen ja vastaavien muiden yksityistä sektoria rasittavien esteiden pystyttämiseen vai tiukempaan budjettikuriin.

Mainokset