Bovespa pyöri viikon 70 000 pisteen ympärillä päättäen viikon 0,75% nousuun, dollareissa mitaten EWZ hiukan vähemmän 0,66%. Suurimmat nousut kirjasivat rakennusyhtiö MRV (+8,49%), energiayhtiö Cesp PNB (+5,85%) ja vähittäismyymäläketju Pão de Açúcar (+5,66%). Laskukärjessä olivat nautayhtiö Marfrig (-7,04%) ja teräsyhtiöt Usiminas (-3,41%) ja Gerdau (NYSE:GGB, -3,4%).

Gafisa raportoi 83% tulosparannuksesta kolmannelta neljännekseltä tehden voittoa R$116,6m himpun yli miljardin realin myynnillä. Osaketta kohti voittoa tuli R$0,27/osake, $0,31/ADR. Tuloskasvu tuli rakennustarvikkeita myyvän Tendan integroimisen ja toiminnan tehostamistoimista. Nettomarginaali nousi 19,8%:sta 20,6%:in. Yhtiö arvioi pystyvänsä parantamaan nettomarginaaliaan edelleen ja odottavansa lisäksi rahoituskulujen pienemistä.

TAM:n tulos kasvoi 31,4% viimevuotisesta R$300,5m ennen kertaeriä. Lisäksi yhtiö kirjasi R$440m kertaerän pystyessään vapauttamaan eräät vuosikymmenen mittaan kertyneet verovaraukset. Osaketta kohti voittoa tuli R$4,91, $2,82/ADR, $1,14/ADR ilman kertaeriä.

Yhtiö raportoi kotimaan lentojen hintojen olevan vielä vuotta 2008 alhaisemmalla tasolla kilpailun kiristymisen myötä, mutta ulkomaanliikenteessä hinnat ovat jo kriisiä edeltäneellä tasolla. Brasilian markkinoiden kasvuennustetta kuitenkin nostettiin välille 22-25% viimevuotisesta. Aiemmin odotuksissa oli 14-18% kasvu.

Airbus puolestaan arvioi koko LatAm-alueelle 5,8% vuosittaista kasvua vuoteen 2028 asti, Brasilian osalta Airbus odottaa yli 10% vuosittaista kasvua seuraavan parinkymmenen vuoden ajan.

Politiikkarintamallla VVM Mantego lähetti sekavia viestejä valuuttapolitiikasta todeten toisaalta että uusia toimia realin heikentämiseksi ei ole suunnitteilla mutta toisaalta dollarin vahvistuminen R$1,72 tasolle (Irlannin kriisin myötä) ei ole vielä riittävä. Tällä viikolla odotetaan myös ensimmäisiä tietoja Dilman tulevan hallinnon henkilövalinnoista, näiden joukossa mm. keskuspankin johtajasta.

Muualla LatAmissa Argentiina otti askeleen kohti investointikelpoisemman maan statusta ja alkoi neuvotella velkojiensa kanssa viimeisestä vuoden 2002 kriisistä auki olevan $7,7mrd:n velkaerän hoitamisesta.

Liekö neuvotteluhalukkuuden paranemisen taustalla Chavezin kukkaron nyörien kiristyminen, joista näkyvimpiä esimerkkejä on Venezuelan vetäytyminen bensajakelusta Argentiinassa ja pankkibisneksestä Uruguayssa…

Viikon kevennykseksi Hugo kertoi aikovansa haalia kasaan resursseja perustamalla ”sosialistisen pörssin” jossa yritetään myydä kansallistettujen yritysten osakkeita ja velkoja venezuelalaisille. Vaikka Venezuelan talouden vapaapudotus näyttäisi olevan päättymässä, maan kansallistetuilla yhtiöillä menee pääosin surkeasti: tuottavuus on romahtanut ja kipeästi tarvittaviin investointeihin ei ole varaa.

Alla ote Hugosta päiväkävelyllä Caracasissa ottamassa taloja valtion haltuun (käännöksenä: Chavez kyselee ”mikäs tuo on?” ja saatuaan vastauksen tokaisee aina ”pakkolunastettakoon”).

Mainokset