Argentiina aloitti vuoden käteispulassa. Hinnat ovat nousseet argentiinan pesoissa vauhdikkaasti ja vain 30%:lla kansalaisista on pankkitili. Luotto- ja maksuaikakorttien käyttö onkin suhteellisen harvinaista. Inflaation mukana maassa kasvaa siis käteisen tarve.

Toisaalta joulubonusten maksaminen lisäsi käteisen kysyntää ja vaikka seteleitä on tilattu brasilialaisista painotaloista asti, joutuivat argentiinalaiset pankit sulkemaan ovensa jouluaattona käteisen puutteen takia. Useat pankit ovat myös asettaneet käteisen nostolle 500 tai 1000 peson rajan (vajaat 100-200 euroa).

Tehdäkseen asian hiukan ongelmallisemmaksi suurin argentiinalaisten käyttämä seteli on 100 peson eli alle 20 euron arvoinen. Pankit pelkäävätkin ettei niiden holveissa ole kohta edes fyysisesti tilaa sujuvan rahaliikenteen hoitamiseksi tarvittavan rahamäärän pitämiseksi.

Muuten Argentiinassa on lokakuussa presidentinvaalit. Nykyisen presidentin Cristina Kirchnerin asettuminen ehdolle jatkokaudelle on edelleen epäselvää. Näkemykset Argentiinan kehityksestä jakautuvat kahtia: mielekkäämpään talouspolitiikkaan uskovat näkevät merkittävinä tekijöinä Kirchnereiden vaikutusvallan vähenemisen Cristinan miehen, entisen presidentin Nestorin kuoltua äkillisesti vuoden loppupuolella sekä sen että maa näyttää parantaneen suhteitaan sekä IMF:n että jäljellä olevien vanhojen velkojen maksamista kärttävien maiden kuten Italian suuntaan.

Kypsymässä olevasta sadosta on odotettu tulevan hyvä mutta silti essimistisemppään skenaarioon uskovat näkevät sen tuovan liikkumavaraa, jonka Cristina voisi käyttää vanhan talouspolitiikkansa toteuttamiseen sekä populistisiin ratkaisuhin vaalien alla. Näin inflaatio-ongelma pahenisi.

Argentiinan kasvuodotukset tälle vuodelle ovat 4,5-6%.

Toisessa inflaation kalvamassa maassa Venezuelassa päätettiin luopua valuutan tupla- (tai oikeastaan tripla-)hintajärjestelmästä. Tähän asti valtio on määrännyt kaksi vaihtokurssia maan valuutalle bolivarille: yleisen 4,6 bolivaria per dollari ja elintarvikkeiden, lääkkeiden ja vastaavien maahantuontia varten käytettävän 2,6 bolivaria / dollari.  Kolmantena kurssina maassa on toiminut mustan pörssin kurssi jossa dollarilla saa tällä hetkellä 9,24 VEF:iä.

Nyt siis tuosta kaksihintajärjestelmästä luovuttiin ja ainoa virallinen kurssi on 4,6 VEF/USD. Samalla VEF käytännössä devalvoitiin ja vanhalla hinnalla maahantuotujen tuotteiden, kuten ruoan, hinnan odotetaan nousevan. Lääkkeet tuodaan pitkälti ulkomailta joten niiden devalvointi vaikuttaa koko voimallaan.

Tälle vuodelle ennakoitu öljynhinnan kohoaminen toisi helpotusta Venezuelan talousahdinkoon. Toisaalta se parantaisi entisestään Chavezin mahdollisuuksia menestyä vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Chavez saikin lisää valtuuksia joiden turvin jatkaa entistä politiikkaansa ml. valtiollistamislinjaansa. Uudet toimet vaikuttaisivat todennäköisimmin öljysektorille palveluja tarjoaviin yrityksiin kuten Schlumbergeriin ja Halliburtoniin.

Venezuelan talouden odotetaan saavuttavan kasvulukuja, vaikkakin alhaisia noin 2% luokkaa, viime vuoden 1,9% laskun jälkeen.

Venezuelan talouden mahdollinen paraneminen olisi tosin yksi hyvä uutinen lisää Kolumbialle. Taloussodaksi kiihtynyt sanailu maiden välillä on lieventynyt ja Venezuelan markkinat tarjoaisivat mainioita vientimahdollisuuksia kolumbialaisille yrityksillä – mikäli venezuelalaiset pystyisivät tuotteita ostamaan.

Joka tapauksessa Kolumbian luottoluokituksen odotetaan nousevan sijoituskelpoiseksi tänä vuonna uuden hallinnon ajaessa läpi toimia budjettivajeen saamiseksi kuriin. Viimeksi Kolumbian lainat olivat sijoituskelpoisia vuosikymmen sitten. Kolumbian kasvuksi odotetaan 4,4%.

Perussa pidetään presidentinvaalit huhtikuussa. Kenenkään gallupjohdossa olevista ehdokkaista ei katsota vaarantavan Perun talouden positiivista kehitystä. Tosin viime vuotiseen 9% kasvuvauhtiin Peru tuskin pääsee tänä vuonna vaan sille ennustetaan 6% kasvua tälle vuodelle.

Meksikolta puolestaan odotetaan 3,9% talouskasvua tälle vuodelle viime vuoden 4,8% jälkeen. Kasvu-uran jatkuminen riippuu pilkälti Yhdysvaltojen talouden toipumisesta sekä valuutan pysymisestä kilpailukykyisenä.

Uhkina nähdään paitsi huumesota jolle ei näy loppua myös 2012 puolivälissä edessä olevat vaalit. Nykyinen presidentti Felipe Calderón ei voi asettua ehdolle  eikä pysty hyödyntämään suosiotaan saadakseen läpi ajamiaan muutoksia työ- ja verolainsäädäntöön puolueensa ollessa huolissaan omasta alhaisesta suosiostaan.

Muiden maiden osalta Chilen kasvun odotetaan olevan 5,5-6,5%, Uruguayn ja Paraguayn 5% ja Equadorin 2%.

Mainokset